Uusi rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025. Samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslaki
muuttui alueiden käyttölaiksi. Uudistuksella on vaikutuksia myös julkisissa hankinnoissa.
Osa säädöksistä astuu voimaan vasta 1. tammikuuta 2026. Tällöin otetaan käyttöön
rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä
rakentamisluvan hakeminen suunnitelmamallilla tai muussa koneluettavassa muodossa.
Rakentamisluvan hakemiseen noudatetaan alueiden käyttölakia vuoden 2025 loppuun
saakka.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ollut erillistä sääntelyä rakennusten vähähiilisyyden
osalta, eikä se sisältänyt asetuksenantovaltuuksia. Uusi laki sisältää
asetuksenantovaltuudet, joilla tarkennetaan lainsäädäntöä. Joitain rakennuksen
elinkaariominaisuuksiin liittyviä säännöksiä on ollut jo ennen uudistusta, mutta uusi
sääntely on aiempaa kattavampi, ja se tuo entistä tarkempia vaatimuksia rakennusten
ilmastovaikutusten huomioimiseen.
Uudistuksella on pyritty kehittämään ilmaston ja kiertotalouden näkökulmasta.
Ympäristövaikutusten sekä elinkaariominaisuuksien huomioiminen vaikuttaa luonnollisesti
myös julkisissa hankinnoissa. Lupaprosesseja yksinkertaistettiin mm. keventämällä
lupavelvoitteita sekä nostamalla rakennuslupien kynnystä. Rakentamisen
laatuvaatimuksia ja vastuita uudistuksella selkeytettiin. Lisäksi digitalisaation edistäminen
on uudistuksen ydintä. Uudistukset lisäävät julkisten hankintojen kestävyyttä, tehokkuutta
ja ympäristöystävällisyyttä samalla, kun ne tukevat vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta.
Ympäristövaatimukset julkisissa hankinnoissa voivat toimia katalysaattorina innovatiivisten
ja kestävämpien teknologioiden käyttöönotolle. Rakentamislain elinkaariominaisuuksien kolme ydin osaa:
Elinkaaren kestävyys: rakenteiden ja rakennusten pitkää käyttöikää ja
ylläpitomahdollisuuksia painotetaan. Elinkaaren pituuden kannalta on olennaista
rakennuksen muunneltavuus.
Rakennuksen vähähiilisyys: arvioidaan ilmastoselvitysten avulla, jotka
sisältävät rakennuksen hiilijalanjäljen koko elinkaaren ajalta. Julkisissa
rakennushankkeissa voidaan painottaa vähähiilisiä ratkaisuja, ja hiilijalanjäljen
arviointi koko elinkaaren ajalta tulee osaksi hankintakriteereitä.
Kiertotalous eli uudelleen käytettävyys: Rakennusmateriaalien uusiokäyttö ja
purkumateriaalien kierrätys hankintojen ehdoissa. Julkisilla hankinnoilla voidaan
vaikuttaa markkinoihin edistämällä kiertotalouden innovaatioita ja materiaaleja.
Rakennustuoteluettelo ja ilmastoselvityksen mahdollisuudet Rakentamislain korjaussarjassa materiaaliseloste korvattiin rakennustuoteluettelolla.
Rakentamislupaa haettaessa on esitettävä rakennustuoteluettelo, mikäli rakennukselle
vaaditaan ilmastoselvitys. Luetteloa tulee päivittää loppukatselmukseen mennessä
huomioiden keskeiset rakennusaikaiset muutokset. Ilmasto selvitys laaditaan laissa 38 §:n
mukaisista uusista rakennuksista, mutta velvoite ei ulotu korjaus- ja muutostöihin,
kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen eikä rakennuksen laajentamiseen.
Ilmastoselvitys tarjoaa mahdollisuuden arvioida ja pienentää kaavoituksen,
tontinluovutusten sekä julkisten hankintojen ilmastovaikutuksia, tukien kestävämpien ja
ympäristöystävällisempien päätösten tekemistä. Hankintayksikkö voi käyttää
ilmastoselvityksiä osana hankintakriteerejä. Tämä mahdollistaa hiilijalanjäljen tason
asettamisen osaksi hankkeen vaatimuksia, ja tarvittaessa vaadittavien kriteerien voi olla
tiukempia kuin viralliset määräykset, edistäen kestävämpää rakennusprosessia. Tämä
saattaa vaatia hankintayksikön henkilöstön osaamisen kehittämistä, jotta
ilmastoselvitysten hyödyntämisestä saadaan kaikki hyöty irti. Ympäristöministeriön
asetuksella rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta on annettu
tarkempia säännöksiä. Asetus astuu voimaan 1.1.2026. Asiantuntevaa neuvontaa Me Hankintajuristeilla avustamme jatkuvasti lainsäädäntöuudistusten huomioimisessa,
erilaisissa hankkeissa sekä valitus- ja riita-asioissa. Ota yhteyttä tai varaa maksuton
tapaaminen, niin kartoitetaan yhdessä tarpeenne.