Kokouksen päätöstekstin kirjaus ei ole sitova kansainvälinen sopimus, ja sen konkreettisia seurauksia voi tässä vaiheessa vasta arvailla. Kuitenkin jo se, että mainittu kirjaus fossiilisten polttoaineiden alasajosta saatiin päätöstekstiin, on itsessään merkittävä käänne. Vastaavaa kirjausta ei ole aiempien ilmastokokousten päätöslauselmissa. Huomionarvoista on sekin, että sopu saavutettiin nimenomaisesti kokouksessa, jota isännöi yksi maailman suurimmista öljyntuottajamaista. Päätöstekstin kirjaus on siis ennen kaikkea signaali globaalista tahtotilasta. Tulevina vuosina voitaneenkin odottaa yhä kiihtyvämpää keskustelua uusiutuvien energiamuotojen käytöstä, niiden taloudellisesta ja poliittisesta asemasta sekä lainsäädännöllisistä toimista.
Saavutettiinko Dubain kokouksessa muuta? Kyllä vain! Kokouksessa puheenjohtajamaa Dubai esitteli CHAMP-aloitteen (Coalition for High Ambition Multi-Level Partnerships), joka kannustaa valtioita yhteistyöhön paikallisten ja alueellisten yhteisöjen kanssa ilmastotoimien saavuttamiseksi. Kyse voisi olla esimerkiksi valtion ja kuntien yhteistyöstä ilmastotoimissa. Sitoumus voisi tarjota oivan pohjan uusille lainsäädäntötoimille ja eri hallinnontasojen yhteistoimintaa koordinoiville hankkeille. Tätä kirjoittaessa 64 maata on allekirjoittanut sitoumuksen, mutta Suomi ei ole tässä joukossa.
Vaikka COP28-kokouksessa saavutettujen etappien käytännön seuraukset ovat vielä hämärän peitossa, on hyvä pitää mielessä suurempi kuva. Kokous heijastelee käsillä olevaa murrostilaa ja ajankohtaista keskustelua ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Muutoksia voi olla tiedossa sekä markkinarakenteeseen että lainsäädäntöön. Varautuminen ja kyky sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön ovat ehdottomia valttikortteja ajassamme niin julkisyhteisöille kuin yksityisille toimijoille.