Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta perusti keväällä 2020 HILMI-hankkeen https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162672, missä tutkittiin, miten julkinen sektori voisi vauhdittaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä -tavoitetta. Olin tehnyt jo ennen HILMI-hanketta tutkimusta ilmasto-oikeuden alalla ja työskennellyt julkisten hankintojen parissa, joten minua pyydettiin mukaan tutkimusryhmään. Julkisia hankintoja kilpailutetaan kymmenien miljardien eurojen edestä vuosittain. Julkiset hankinnat on nostettu niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti keinoksi vastata Pariisin ilmastosopimuksen sekä EU:n kiertotaloustavoitteisiin.
Raportti julkistettiin 21.1.2021. Tutkimusraportin ydintulos oli, että hankintalaki ei yksin pysty vastaamaan hiilineutraaliushaasteeseen. Tarvitaan eri ohjauskeinojen yhdistelmiä eri tuoteryhmille ja eri toimialoille räätälöitynä, jotta julkiset hankinnat saadaan toimimaan kustannustehokkaasti ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tietää isoa työsarkaa julkisten hankintojen parissa toimiville.
Päästöjen vähentämisessä avainasemassa ovat rakentaminen sekä energia- ja palvelutuotanto
Hankkeessa nousi esiin, että Suomessa julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidennestä maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä. On laskettu, että suurimmat päästöt aiheutuvat lämmön ja sähkön hankinnoista, rakennuspalveluista, maa- ja vesirakenteiden korjauksesta ja kunnossapidosta, sekä matkustus- ja kuljetuspalveluista. On välttämätöntä kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, että erityisesti julkisen rakennuskannan, energiantuotannon ja palvelujen tuottamisen kautta päästöjä saadaan vähennettyä.
HILMI-hankkeen kautta saatu tieto tukee käytännön työssä syntynyttä näkemystäni siitä, että julkinen sektori voi toimia puhtaiden ratkaisuiden markkinoiden vauhdittajana. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna erityisesti uusiutuvan energian investoinnit ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi ja niillä on saavutettu suhteellisen riskitön tuotto pitkällä aikavälillä. Näin saavutetuilla taloudellisilla säästöillä ei ainoastaan lisätä hiilineutraalisuutta, vaan voidaan lisäksi parantaa julkista palvelutarjontaa.
Ohjauskeinojen lisääminen, mittaus sekä raportointi avuksi hiilijalanjäljen pienentämiseen
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan HILMI-hankkeen perusteella me tutkimusryhmänä ehdotimmekin kestävien hankintojen vauhdittamiseksi ohjauskeinovalikoiman ja vaikutusten mittaamisen kokonaisuuden kehittämistä. Hankkeen yksi johtopäätös on, että hankintojen hiilijalanjäljen pienentämisessä tulee keskittyä tuoteryhmiin, joiden päästöt ovat merkittävimpiä ja joille asetettujen kriteerien vaikutuksia voidaan todentaa ja mitata. Tarvitaan tuotekohtaisten säännösten, ympäristömerkkien ja ilmastoraportoinnin monipuolista kehittämistä. Ohjauskeinoja tulee soveltaa yhdistelminä kullekin ympäristövaikutuksiltaan merkittävälle hankintakategorialle, jotta ohjauskeinojen mahdolliset ristikkäisvaikutukset hallitaan.
Siitä, millainen ohjauskeinopaletti kullekin hankintakategorialle parhaiten soveltuu kaipaa vielä lisäselvitystä. Myös hankintaan käytettävien satsausten eli tarjouspyyntöjen, tulosten eli sopimusten, kuin hankinnan toteutuneiden vaikutusten arviointia ja mittaamista tarvitaan lisää. Kun tietopohja laajenee, julkisten hankintojen toimivuutta ilmastopolitiikan instrumenttina voidaan huomattavasti parantaa.
Sanna Lehtinen
Blogin kirjoittaja on Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy:n asiakkuusjohtaja, lakimies ja HILMI-hankkeen tutkija.