Liikenteen päästöjen hillitsemisen tarve ja keinot
Euroopan teillä liikkuvista ajoneuvoista noin 95 % toimii edelleen fossiilisilla polttoaineilla. EU ja sen jäsenvaltiot, Suomi mukaan luettuna, ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä pitää sisällään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen EU:n tasolla vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Taakanjakosektorista liikenne muodostaa merkittävän päästölähteen ja liikenteen päästövähennystoimilla on keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenne aiheuttaa noin neljäsosan EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ja on ainoa sektori, jossa päästöt ovat edelleen olleet kasvussa. Ajoneuvojen energiatehokkuutta lisätään EU:ssa asettamalla ajoneuvojen valmistajille sitovat raja-arvot hiilidioksidipäästöille, jotka ohjaavat valmistamaan energiatehokkaampia ajoneuvoja.
Hankinnat mukana energiatehokkuuden edistämisessä
Energiatehokkaiden ajoneuvojen osuutta on pyritty kasvattamaan myös julkisten hankintojen kautta. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat huhtikuussa 2009 direktiivin 2009/33/EY puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä. Direktiivissä edellytettiin, että tieliikenteen ajoneuvojen julkisissa hankinnoissa otetaan huomioon ajoneuvojen elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset. Tällä tavoin pyrittiin edistämään puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen markkinoita, vähentämään hiilidioksidi- ja ilmansaastepäästöjä sekä parantamaan energiatehokkuutta.
Suomessa direktiivi pantiin täytäntöön lailla ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (2011/1509). Vuoden 2021 elokuun alusta astui voimaan päivitetty direktiivi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä. Direktiivissä päästötavoitteita on tiukennettu, jotta nollataso liikenteen päästöistä on mahdollista saavuttaa asetetussa aikarajassa eli vuoteen 2050 mennessä. Direktiiviä koskeva kansallinen lainsäädäntö on samalla uudistunut. Aikaisemman lain kumosi elokuun alussa voimaan tullut uusi laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista (740/2021).
Eri ajoneuvoille omat vaatimukset
Elokuun alusta voimaan astunut direktiivi määrittelee sitovat jäsenvaltiokohtaiset minimiosuudet puhtaille ajoneuvoille. Esimerkiksi Suomen tavoiteosuus puhtaille ajoneuvoille on henkilöautoja ja kevyitä hyötyajoneuvoja koskevien uusien ajoneuvo- ja palveluhankintojen osalta 38,5 %. Direktiivi koskee sekä ajoneuvojen hankintaa että leasing-palveluita sekä joitain palveluhankintoja ja joukkoliikennettä. Näitä tulee soveltaa kaikissa 2.8.2021 alkaen tehdyissä EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.
Vaatimukset koskevat ajoneuvojen kokonaismääriä kahdella hankintajaksolla eli vuosina 2021–2025 sekä 2026–2030. Puhtaaksi henkilö- ja pakettiautoksi katsotaan ensimmäisen hankinta-ajanjakson aikana enintään 50 CO2 g/km päästöinen ajoneuvo. Toisen hankinta-ajanjakson aikana eli vuosina 2026–2030 puhtaaksi henkilö- ja pakettiautoksi katsotaan 0 CO2 g/km päästöinen ajoneuvo. Käytännössä vaatimus tarkoittaa vuoteen 2026 saakka osin ladattavia hybridejä ja vuodesta 2026 täyssähköisiä autoja. Myös linja-autoille ja kuorma-autoille on asetettu omat vaatimuksensa.
Suomessa direktiivin poisrajaukset laajasti käytössä
Jäsenvaltiot voivat jättää esteettömät M1-luokan ajoneuvot soveltamisen ulkopuolelle. Suomessa erilaiset direktiivin sallimat poisrajaukset ovat laajasti käytössä: mm. esteettömien M1-ajoneuvojen, hälytys- ja poliisiajoneuvojen hankinnat on Suomessa päätetty jättää sääntelyn ulkopuolelle. Direktiivin vaatimukset ovat jäsenmaakohtaisia ja tavoitteisiin pääsemiseen on valittavissa useita tapoja. Suomessa alueelliset erot palveluhankintojen osalta ovat suuret. Suurimmat vaatimukset asetetaan tiheästi asutuille ja runsaasti liikennöidyille kaupungeille ja pienimmät harvemmin asutuille Pohjois- ja Itä-Suomen kunnille. Haasteita tavoitteiden täyttymiselle asettavat muun muassa jakelu- ja latausinfrastruktuurin osittainen puuttuminen, johon on kiinnitettävä huomiota, jotta tavoitteisiin päästään.
Uusia vaatimuksia hankintayksiköille
Nyt voimaan astunut laki jättää avoimeksi, minkä vaatimustason mukaan yhteishankintayksiköiden osalta tavoitteet tulisi määritellä. On huomioitava myös, että laki koskee ajoneuvojen ympäristöystävällisyysvaatimuksia ja energiatehokkuusvaatimuksia, eikä sinänsä hankintamenettelyä. Lain 9 §:ssä todetaan, että henkilöautoja ja kevyitä ajoneuvohankintoja koskevat vähimmäistavoitteet tulee täyttää ajoneuvokappaleittain kunkin hankinta-ajanjakson aikana.
Jokaisessa yksittäisessä hankinnassa ei siten tarvitse saavuttaa vähimmäisosuutta, vaan riittävää on, että tavoitteisiin päästään usean vuoden hankintajakson aikana. Vähimmäisosuuden laskeminen otetaan huomioon siinä ajanjaksossa, missä hankintasopimus on allekirjoitettu. Lisäksi hankintayksikölle seuraa ilmoitusvelvollisuus nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuudesta ajoneuvohankinnoista HILMA-verkkopalveluun sekä TED-tietokantaan. Ilmoitusvelvollisuutta ja muuta tuoreen sääntelyn noudattamista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto.
Sanna Lehtinen
Blogin kirjoittaja on ympäristöasioihin perehtynyt Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy:n lakimies ja asiakkuusjohtaja.
Hankintajuristit tarjoaa aiheesta ajankohtaiskatsauksen koulutuksen muodossa. Kyseessä on perusteellinen tietopaketti tuoreimmasta kuljetuspalveluhankintoihin vaikuttavasta EU-sääntelystä ja sen konkreettisista vaikutuksista. Voit ilmottautua koulutuksiin, jotka ovat 2.9.2021 ja 16.11.2021.