Kunnan vuokratessa kiinteistöjä vapaille markkinoille seuraa kuntalaista yhtiöittämisvelvollisuus. Siirtymäsäännös kuntien ja hyvinvointialueiden välisistä vuokrasopimuksista on velvoittanut kuntia vuokraamaan tilat hyvinvointialueille siirtymäkauden ajaksi. Siirtymäkausi on kuitenkin päättymässä, mikä tarkoittaa, että yhtiöittämisvelvollisuus koskee pian myös sote-kiinteistöjä. Hyvinvointialueiden ja kuntien laatimat vuokrasopimukset toimitilojen hallinasta alkavat useissa kunnissa lähestyä loppuaan.
Sote-kiinteistöjen yhtiöittämisen ratkaisumallien kartoittaminen on syytä aloittaa pikimmiten. Kartoittamisessa tulisi lähteä liikkeelle seuraavien kysymysten ääreltä. Mikä on voimassa olevien vuokrasuhteiden tilanne? Onko toimitiloja jäämässä tyhjiksi? Millaisia sopimusvelvoitteita nykyiset vuokrasopimukset sisältävät ja ovatko ne siirtokelpoisia?
Voiko kunta tuottaa palveluita kiinteistöyhtiölleen tai hankkia palveluita kiinteistöyhtiöltään ilman kilpailutusta?
Yhtiöittämistä suunniteltaessa on tärkeä huomioida, tuleeko kiinteistöjä hallinnoivasta yhtiöstä hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö ja onko yhtiö sidosyksikköasemassa kuntaan nähden. Nämä seikat on tärkeä kartoittaa aikaisessa vaiheessa yhtiöittämistä suunnitellessa, sille ne vaikuttavat keskeisesti yhtiön toiminnan järjestämiseen sekä kunnan ja yhtiön väliseen toimintaan. Koska olemassa olevien tilojen vuokraaminen ei kuulu hankintalain soveltamisalaan, tilat voidaan lähtökohtaisesti hankkia yhtiöltä käyttöön kilpailuttamatta. Käytännössä voi olla tarve lisäksi sille, että kunta tuottaa tukipalveluita, kuten henkilöstöhallinnon palveluita, kiinteistöyhtiölle tai hankkii yhtiöltä palveluita kiinteistöjen vuokraamisen ohella. Tällöin hankintaoikeudelliset kysymykset tulevat arvioitaviksi.
Erilaiset yhtiöittämisen toteutusmallit johtavat erilaisiin lopputuloksiin hankintaoikeudellisten kysymysten osalta. Yhtiöittämistä suunniteltaessa arvioitavana on muun ohella, onko tarkoituksenmukaisinta yhtiöittää kaikki kunnan kiinteistöt yhden vai useamman yhtiön hallittaviksi. Esimerkiksi yhtiön haltuun siirrettävien kiinteistöjen käyttö voi vaikuttaa siihen, onko yhtiötä pidettävä hankintayksikkönä. Paras ratkaisumalli riippuu kunkin tilanteen erityispiirteistä.
Suomen Hankintajuristeilta apua yhtiöittämiskysymyksiin
Suomen Hankintajuristeilla on vankka kokemus yhtiöittämiseen liittyvistä toimeksiannoista. Avustamme mielellämme kaikissa vaiheissa yhtiöittämisen toteutustapojen kartoittamisesta aina yhtiöittämisen läpiviemiseen. Löydät Hankintajuristien yhteystiedot täältä.