Voisivatko tulevaisuuden julkiset hankinnat toimia paremmin jollain aivan toisella tapaa? Entä miten varmistaa hankintaketjujen ja tarjousten läpinäkyvyys, vastuullisuus ja kestävyys? Miten entistä monipuolisempi ja suurempi joukko potentiaalisia tarjoajia löytäisi julkisten hankintojen pariin?
Tuossa muutamia kysymyksiä, joihin etsittiin vastauksia HAKA-ideakilpailussa. Syyskuussa 2020 julkaistu Suomen ensimmäinen kansallinen julkisten hankintojen strategia toimi ideakilpailun käynnistäjänä.
Hilmassa julkaistiin 14.10.2020 tiedote Hilman kehittämiseen tähtäävästä HAKA-ideakilpailusta. Tiedotteen mukaan valtiovarainministeriö, Hansel ja Helsinki Think Company tulisivat järjestämään marras-joulukuun taitteessa HAKA-ideakilpailun, joka keskittyy julkisten hankintojen kehittämiseen.
Seikkailumielisyys ja halu syventää julkisia hankintoja koskevaa osaamistani saivat hakemaan mukaan kilpailuun, ja ilokseni tulin valituksi mukaan. Kilpailuun oli mahdollista ilmoittautua valmiina joukkueena tai yksilönä, jolloin yksilöinä ilmoittautuneista kilpailijoista koostettiin tiimejä. Tiimejä oli laidasta laitaan niin pienyrittäjistä koostuvia kuin hankintayksiköissä pidempään työskennelleistäkin.
Ideoinnin moottoreina innokkuus, aktiivisuus ja halu vaikuttaa
Kilpailun 13 joukkueesta tiimimme oli numero 12 – jonka nimesimme Social Impactiksi – ja se koostui viidestä innokkaasta ja huikeasta jäsenestä: neljästä opiskelijasta sekä sairaanhoitajasta, jolla oli kilpailun kannalta arvokasta kokemusta hankinnoista työterveyden näkökulmasta. Kisan alussa hankintaosaamisemme rajoittuikin vain kahden jäsenemme tietoihin ja kokemukseen, mutta kisan edetessä myös muut tiimimme jäsenet harjaantuivat hankintoihin perusteellisesti. Tiimiläisiämme yhdisti innokkuus ja aktiivisuus sekä halu vaikuttaa yhteiskuntaan: jo kilpailun alussa kävi selväksi, että tiimiimme oli sattunut erityisen motivoitunut porukka.
Kilpailun tavoitteena oli keksiä hankintoja koskeva ongelma ja siihen toteuttamiskelpoinen idea. Keskeisimpiä tunnistettuja kehityskohteita olivat muun muassa kirjavuus hankintaosaamisessa sekä osaamisen puute, vastuullisuuden huomioimisen puutteet sekä toiveet Hilman kehittämisestä. Kilpailu toteutettiin kokonaisuudessaan etäyhteyksin työpajoissa ja tiimeittäin. Idean prosessointivaiheessa käytettävissämme oli mentoreita eri alojen asiantuntijoista. Hyödynsimme etenkin tietoteknisiä asiantuntijoita, joilla oli tietämystä tietoalustojen ja sivustojen tekemisestä, kehittämisestä ja kehitystyön kustannuksista.
Kilpailun finaali pidettiin etäyhteyksin 4.12. perjantaina, jolloin kukin tiimi esitteli oman ideansa. Tuomaristo koostui valtiovarainministeriön, Hanselin, Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston edustajista. Kullakin ryhmällä oli kolme minuuttia aikaa esittää vaikuttava pitchinsä ideasta, jonka jälkeen tuomaristo kyseli kuuden minuutin aikaikkunassa tarkentavia lisäkysymyksiä. Ensimmäinen tuomarikommentti jäi parhaiten mieleeni; tuomari ihmetteli sitä, miksei ideamme mukaista asiaa ollut ennen jo keksitty!
Vastuullisuus-teemalla voittoon ja mukaan kehitystyöhön
Lähdimme tiimimme kanssa ratkaisemaan sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä
ongelmia työnantajavelvoitteiden osalta. Esimerkiksi alihankintaketjuissa on havaittu räikeitäkin työnantajavelvoitteiden rikkomuksia sopimuskauden aikana. Mediassa on viime vuosina noussut tästä esimerkkinä siivousala. Ratkaisumme koostui kolmesta osiosta, joiden on tarkoitus kehittää Hilmaa edelleen ja ohjata hankintayksiköitä ja tarjoajia vastuullisempaan toimintaan.
Ratkaisuideamme tiivistettynä:
Hilman hankinta-avustin, joka muistuttaa ja ohjaa vastuullisuuskriteerien käytössä
Sosiaalisen vastuullisuuden toteutumisen kuvaaminen värillisillä tasoilla
Sosiaalisesti vastuullisten toimijoiden listaaminen rangking-arvoineen.
Finaalin loppuhuipennus yllätti totaalisesti, sillä tiimimme ja ideamme voitti koko kilpailun! Onneksi itselläni oli jääkaapissa sattumalta kuohuvaa. Juhlistimme joukkueemme kanssa kilpailun jälkeen voittoa etänä ihmettelemällä ja fiilistelemällä saavutustamme.
Kilpailun voiton myötä voitimme koko kilpailun pääpalkintopotin ja mahdollisuuden päästä jatkokehittämään ideaamme. Idean jatkokehityksen on tarkoitus alkaa yhdessä valtionvarainministeriön kanssa tammikuussa 2021. Odotan innolla, miltä Hilma tulee näyttämään vuonna 2025, kun ideamme on saatu toteutettua konkreettisesti! Silloin ideamme mahdollisesti on siellä kaikkien nähtävillä!
Kaiken kaikkiaan olen iloinen, että rohkaistuin hakemaan mukaan kisaan, vaikken tiennyt etukäteen, mihin oikeastaan olin lähtenyt. Etenkin tiimiläisiini oli ilo tutustua! Kannustankin pitämään uteliaisuuden ja seikkailumielen mukana elämänasenteessa – se voi parhaimmillaan johtaa tällaiseen huikeaan kokemukseen!
Milma Räisänen
Koostevideo tapahtumasta on nähtävissä: HAKA-ideakilpailu 2020 aftermovie
Lisätietoja kilpailusta löytyy osoitteesta www.hakahaaste.fi
Blogin kirjoittaja on oikeusnotaari Milma Räisänen, joka on toiminut lakimiesharjoittelijana Hankintajuristeilla vuoden 2020 syksystä lähtien. Hän avustaa erityisesti julkisiin hankintoihin liittyvissä toimeksiannoissa.
Kuvat: valtionvarainministeriö ja Helsinki Think Company